Skip to content

Kolmannen iän peruskoulu

helmikuu 9, 2007

Kirjassamme Yksilön ääni ehdotamme ratkaisua eläpommiin. Se olisi kolmannen iän peruskoulu, eli vertaisoppimisen verkosto, joka luo kansalaiaktiivisuutta ja vapauttaa eläkkeelle jäävät resurssit yhteisen hyvän käyttöön. Puhumattakaan nyt mielekkään tekemisen tarjoamisesta työn jälkeiselle elämälle. Puhuimme aiheesta myös Ylen tiedekahvilassa Erkki Kauhasen kanssa.

”Vuoden 2003 eduskuntavaalit olivat viimeiset, joissa enemmistö äänioikeutetuista oli alle 50-vuotiaita. Edustuksellisen demokratian on väläytelty päätyvän jopa eläkeläisten diktatuuriksi: tilanteeseen, jossa verovarojen käytöstä päättävät ne, jotka kyllä kuluttavat varoja, mutteivät tuota enää mitään. Demokratian kannalta tilanne on ongelmallinen. Miten voimme estää sen, että politiikka ei kalkkeudu tyhjäksi sukupolvisodaksi, jonka ainoana sisältönä on kamppailu siitä, minkä osuuden mikäkin ikäryhmä saa valtion budjetista?

Markkinafundamentalisteilla on pakan tasaamiseen ratkaisu. Vain tuloveroa maksavilla – siis työikäisillä – tulisi olla äänioikeus, eli mahdollisuus päättää maksamiensa verovarojen käytöstä. Hyvinvointivaltiofundamentalisti ratkaisee tämän ongelman samalla tavalla kuin aiemmatkin ongelmat. Peräämällä kansallista ”kaveria ei jätetä” -henkeä ja nostamalla veroja, jotta kaikille voidaan tuottaa kaikkea tarpeeksi.

Tarjoamme kolmatta vaihtoehtoa, demokratian tuomista meidän kaikkien arkeen. Arjen demokratia tarkoittaa äänen ymmärtämistä laajemmaksi oikeudeksi yksilölliseen ääneen kuin vain kansanedustuslaitoksen kansanvaalein oikeutetuksi verovarojen käytöksi. Tarjoamme hyvinvointiyhteiskunnan ongelmien ensiavuksi uutta oppimisvelvollisuutta 60–70-vuotiaille: kolmannen iän peruskoulua. Samoin kuin peruskoulun, kolmannen iän peruskoulun tehtävänä on opettaa kansalaistaitoja, omaehtoista selviämistä, luottamusta vertaisiin ja rakentaa yhteiskuntaluokkien välistä verkostoa. Näin se tasaa eläkeläisten mahdollisuuksia toimia kuluttajina, kansalaisina ja yksilöinä.

Uusi peruskoulu toimisi tukirankana ja uudenlaisen hyvinvointiyhteiskunnan prototyyppinä. Yhteiskunnan, jossa keskeistä on omaehtoisuus ja julkisten palveluiden tuottamien hyödykkeiden jalkauttaminen yksilöiden arkeen. Toisin kuin kansakoulu, jonka Pirjo kävi, kolmannen iän peruskoulu ei ole koulurakennus, johon oppilaat pakotetaan. Se ei ole myöskään ole kansakoulun tapaisen hierarkkisen opetusohjelman kahlitsema. Se on vertaisoppimista, jonka tavoitteena on luoda sosiaalisia innovaatioita. Sen voisi ymmärtää sosiaalisten innovaatioiden hautomoksi. Varsinaisen oppimisen sijaan koulussa valmistellaan hyvinvointiyksilöjä ja -yhteisöjä.

Kolmannen iän peruskoulu voisi toimia fyysisesti missä vain – tyhjentyneillä työväen ja seuraintaloilla, mökeillä, yliopistoilla tai toreilla. Sen opetusohjelma ja lukujärjestys rakentuvat oppilaiden oman suunnittelun ja tavoitteiden tuloksena. Näin varmistetaan kaikkien motivaatio ja hyödynnetään tehokkaimmin kokeneiden oppilaiden osaamista. Kolmannen iän peruskoulu on vertaisoppimisen verkosto, joka hyödyntää ja vapauttaa yhteiskunnassamme jo olemassa olevia voimavaroja – avointa yliopistoa, kansanopistoja ja vertaistukea.

Kolmannen iän peruskoululla on kaksi tarkoitusta. Ensinnäkin se vapauttaa yhteiseen käyttöön ne valtavat osaamis- ja voimavarat, jotka vapautuvat työelämän palveluksesta. Toisekseen se rakentaa yhteisöjä ja verkostoja, jotka antavat valtiota ja markkinoita varmempaa turvaa ja inhimillisempää seuraa vanhuuspäivien varalle.

Kolmannen iän peruskoulun tarkoitus ei ole sysätä vanhuspalveluita vertaisverkostoille. Kolmannen iän peruskoulu on yhteiskunnallisuuden yrittäjyyden koulu. Lopputyönä syntyy yleishyödyllistä toimintaa, jonka hyödyt jakaantuvat osallistujien lisäksi koko yhteiskunnalle. Koulutuksen konkreettisia tuloksia voivat olla uudet säätiöt, tukipisteet, vertaisverkostot, web-palvelut tai uudenlaisia hyvinvointipalveluita pyörittävät yhdistykset. Oppilas olisi muuttunut valtaistuneeksi ihmiseksi, joka käyttää omaa yksilöllistä ääntänsä yhteiseksi hyödyksi.

Valtion rooli koulun tuottamisessa on pieni – valtion tulee tarjota tila sen toimintaan. Tilalla emme tarkoita koulurakennusta, vaan laajempaa mahdollistamista. Mallia voi käydä ottamassa esimerkiksi Iso-Britanniasta, jossa toimii University of Third age. Alun perin Ranskasta lähtenyt, mutta Britanniassa yleistynyt Kolmannen iän yliopisto toimii lähes täysin kansalaisyhteiskunnan piirissä. Sillä on tällä hetkellä lähes 200 000 jäsentä ja se on yksi maan nopeimmin kasvavista järjestöistä. Britanniassa on myös aloitettu jatkokoulutusohjelma nimeltään School for Social Entreprenuers, eli yhteiskunnallisten yrittäjien koulu. Sitä toteuttavat yhteistyössä Young Foundation -niminen think tank ja Oxfordin yliopisto.

Millaista siellä koulussa sitten olisi? Siis ihan Kornkree-ee-eettisesti?

Ensimmäinen koulupäivä eläkkeellä juuri jääneelle Pirjolle

Vuonna 2007 oppilas 1965 Pirjo kutsutaan tapaamiseen luokkansa kanssa. Luokka koostuu juuri eläkkeelle jääneistä tai jäämässä olevista oppilaista. Ensimmäisenä ohjelmassa on osaamisen ja mielenkiinnon kohteiden kartoittaminen: mitä itse kukin haluaisi tehdä loppuelämänsä. Tässä on siis kyse voimakkaasta itsetutkiskelusta ja elämänarvojen selvittämistä.

Ensimmäinen osio kestäisi jopa vuoden. Lyhyellä kyselyllä ei saada selville ihmisten todellisia toiveita ja päämääriä. Itsensä kehittäminen vaatii hyvilläkin metodeilla aikaa. Seuraavaksi luokka kartoittaa saatavilla olevat voimavarat. Sekä fyysiset eli kirjastot, koulut, kesämökit, kuljetusvälineet ja muut, joihin luokkalaisilla on pääsy, että henkiset varat – sisältöosaamisen, jota voi siirtää eli opettaa, hiljaisemman prosessiosaamisen kuten hallinnoinnin, kirjanpidon ja varainhankinnan. Kolmanneksi luokka päättää päämääristä. Mitä he haluavat ja voivat saada yhdessä aikaan. Kolmannen iän peruskoulusta ei siis valmistu eläkeläisiä vaan yhteisöjä. Se tuottaa tuhansittain itseään kannattelevia projekteja, jotka tuottavat hyvinvointia tuottajilleen ja muille avun tarvitsijoille. Ennen kaikkea se tuottaa ääntä.

5 kommenttia leave one →
  1. esko järvenpää puh.040 7035742 sähköp.esko-jarvenpaa@elisanet.fi permalink
    helmikuu 23, 2007 5:15 pm

    Tässä juuri pohditaan sitä mitä pelätään eläkeläisten suunnittelevan. Emme suunnittele vallankumousta vaan ansaittujen oikeuksiemme palauttamista ja demokratian keinoin. Meidän palkastamme osa laitettiin eläkerahastoon jota emme pääse hallinnoimaan, ei olisi tarviskaan,mutta kun sopimuksia rikottiin, niin nyt mennään eduskuntaan säätämään muutos lakeja. Demokratian kehitys vaatii päivityksiä. Valtapuolueet pelkäävät tätä ja ovat säätäneet puolue- ja lehdistötuen niin, ettei uudet puolueet, vaikka aihetta olisikin, pääse normaalisti vaikuttamaan. Valtapuolueiden lehdet eivät julkaise senioripuoleen kirjoituksia, elämme kuin muinaisessa neuvostoliitossa.

  2. Kaj Karlsson permalink
    helmikuu 25, 2007 9:58 am

    Ensiksi pitää kunnolla verkostoitua – mutta miten? Oma puolue ei alkuun taida olla toimiva ratkaisu. Puolueiden eläkeläisten ongelmat ymmärtävät kansanedustajat pitää saada valien jälkeen koolle- onnistuukohan? Eläkeläisjärjestöjen edunvalvonnan avuttomuuden sanotaan johtuvan pelosta menettää RAY:n muhkeat avustukset . Solmu pitää ensin avata ja sitten kehittää salaseura EETU:sta todellinen edunvalvonnan yhteistyöelin eikä jättää sitä nykyiselle aatteelliselle tasolle. Mahtaako onnistua ilman päättäjien vaihtamista?
    Johonkin pitää perustaa avoin eläkeläisten edunvalvonnan keskustelufoorumi.
    Nykyisillä palstoilla puhutaan lähinnä niitä näitä ja todellista hömppää. Kukahan ottaisi hoitaakseen.

  3. kesäkuu 29, 2008 6:42 am

    Senioreille on kehitysvaiheessa oleva sosiaalinen verkkopalvelu

    http://www.seniorientti.fi

    Tekniset valmiudet on olemassa myös videochat yms. ominaisuuksille, eli syksyn 2008 aikana joitakin uusia ominaisuuksia tuodaan resurssien puitteissa.

  4. kesäkuu 29, 2008 6:44 am

    Linkissä typo http://www.seniorinetti.fi

    Sorry.

Trackbacks

  1. #27: Saavutettavuudesta keskustelemassa Aki Björklund « Sula Pinta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: