Skip to content

Suuri kaupunki on pientä tehokkaampi

maaliskuu 7, 2008

Kaupunkien koko ratkaisee. Ja Helsinki (vaikka siihen liityvätkin pian ympäröivät 14 kuntaa) on todennäköisesti liian pieni.

Demos Helsinki on tutkinut monenlaisia yhteisöjä – pienyhteisöjä, pieniä verkkoyhteisöjä, hyvinvointivaltiota ja massiivisia verkkoyhteisöjä.

City 2.0 (PDF) suunnitelmatyön myötä olemme alkaneet tutkia systemaattisesti kaupunkeja tulevaisuuden järjestäytymisen perusyksikköinä. Kuvittelu on vaikeaa, sillä toisaalta valtioihin, alueisiin ja rajoihin aj toisaalta intressi-, uskomus ja tyyliryhmiin jakautunet maailma on status quo – se miten demokratiat ja taloudet järjestäytyvät.

Entä tulevaisuudessa kaupungeista tulee päätöksenteon ja talouden perusyksikkö? Entä jos suuri osa megapoliksista sijaitsee kehitysmaissa?

Tämä on täysin mahdollinen kehityskulku. Sitä vauhdittavat erityisesti ilmaston ja muiden luonnonresurssien loppuminen. Talouden ja muun toiminnan tulee pitkälti irtautua maan kaltaisista tuotantovoimista. Niinpä maantieteelliset resurssirajat menettävät merkitystään ja kaupunkien väliset liikenne- ja kulttuuriyhteydet tulevat niitä tärkeämmiksi. Tämä on todella radikaali rakenteellinen muutos.

Kaupungit voivat tulevaisuudessa liittoitua keskenään ja muodostaa taloudellisia ja hallinnollisia rakenteita ja jopa jossain mielessä uusia ”valtio-liittoja”. Tulevaisuuden kartta on siis huomattavasti lähempänä Tätä:

kuin tätä:

Minkäkokoiset kaupungit sitten ovat tarpeeksi suuri tässä kaupunkien ja niiden välisten yhteyksien maailmassa? Tutkimus on osoittanut, että kaupungit saavat uusia ominaisuuksia tietyn koon jälkeen. Toisin sanoen, tietyn kaupunkien ominaisuudet ovat emergenttejä tietyn asukasmäärän jälkeen. Näitä ovat innovatiivisuus ja ekologisuus.

What they found were some general correlations of size and resource consumption that more or less fit the biological organism metaphor, meaning as the city grew in size it required less energy (resources) to sustain it in a proportion called sublinear scaling.

What was surprising to the team was when they measured creative output (jobs, wealth generated, innovation) as cities grew, the scaling of this output was not sublinear, but superlinear, meaning as the city grew its creative output grew faster and faster.

[...]

About these ads
One Comment leave one →
  1. maaliskuu 17, 2008 7:56 pm

    ”Talouden ja muun toiminnan tulee pitkälti irtautua maan kaltaisista tuotantovoimista.”

    Outoa idealismia, eli uskoa henkivaltoihin. Pikemminkin taistelu luonnonvarojen hallinnasta ja viljelymaasta kiihtyy, mistä seuraa resurssinationalismin voimistuminen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

%d bloggers like this: