Siirry sisältöön

Mitä oikeiston ja vasemmiston jälkeen?

helmikuu 23, 2007

Brittiläinen Prospect-lehti on kysynyt maan johtavilta ajattelijoilta ”suuren kysymyksen”, eli mihin politiikka pohjaa vasemmiston ja oikeiston välisen valtataistelun jälkeen.

Vastaukset ovat mielenkiintoisia ja erityisen mielenkiintoista on se, että useimmat vastaajista näkevät politiikan tulevaisudessakin jonkin kahden leirin välisenä taistona. Tässä joitain lehdessä ehdotettuja leirejä:

  • Cosmos vs patriots
  • Global vs the local
  • Modernity of technology vs the modernity of liberation
  • Nation state versus market state
  • “Reality-based community” vs “ideologically-based community”
  • Technocracy vs democracy
  • Centre vs periphery
  • ”People will continue to disagree on many important topics, but let us hope any overarching framework of the future isn’t race or nation or religion. Foxes vs hedgehogs; carnivores vs herbivores; even mods vs rockers would be preferable.”
  • Spirit vs technology

Catherine Fieschi Demos UK:sta ei usko vasemmiston ja oikeiston häviävän minnekään, mutta niiden käsityksen ihmisyydestä tulevan politiikalle keskeiseksi. Oikeisto ei usko, että ihminen voi muuttua, vasemisto uskoo:

”For the right, even the most enlightened right, solutions come from managing what is. At its best it is about compassion and responsibility. But the structures through which these operate are relatively fixed. A left-wing view of human nature is rooted not only in what is, but in what might be. It is about the belief in individuals not just to improve their circumstances but to change themselves and the very structures they inhabit. It’s called emancipation.”

Demos Helsinki on ehdottanut 2000-luvun aatteiksi eksperimentalismia ja longterminismiä, eli politiikkaa, joka ymmärtää yhteiskunnallisten kokeiluiden tärkeyden ja tunnustaa, että ei voi redusoida kaikkea muutamaan olemassaolevaan instituutioon kuten työhön tai peruspalveluihin; sekä politiikkaa, joka nostee hyveekseen toiminnan aikavälien pidentämisen – siinä missä inhimillinen kokemuksen taso ja yritysmaailma elävät päivissä, kuukausissa ja kvartaaleissa.

Ajatukset ovat selkeitä, mutta uudet nimet aatteille tulee vielä keksiä. Vai liittyisitkö sinä Suomen longterministiseen puolueeseen?

About these ads
3 kommenttia leave one →
  1. maaliskuu 7, 2007 8:30 pm

    Eksperimentalismi ja pitkä tähtäin eivät ole aatteita, vaan metodeja. Niillä ei ole sisältöä. Kokeilua ja longtermismiä voidaan soveltaa mihin hyvänsä. Voidaan esimerkiksi kokeilla kuinka Suomesta tehdään pitkällä tähtäimellä rotupuhdas, tai sitten voidaan kokeilla kuinka Suomesta tehdään pitkällä tähtäimellä monikulttuurinen. Jälkimmäiset ovat aatteita, ne ottavat kantaa jonkin kehityskulun toivottavuuteen.

  2. maaliskuu 8, 2007 8:14 am

    Kokeellisuus ja pitkä tähtäin ovat aatteita. Kokeellisuuden vastaapoli kokee, että tarvitsemme yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseksi rajuja rakenteellisia muutoksia, kuten vallankumouksia. Vallankumouksen arkkitehtuuri on selvä ja kaikki on hyvin kunhan se toteutetaan suunnitellulla tavalla.

    Kokeellisuuden kannattaja on sitä mieltä, että diverssissä ja kompleksisessa yhteiskunnassa emme voi tietää lopullista ratkaisua, joten on tuotettava loputon määrä sosiaalisia innovaatioita ja päästettävä mahdollisimman suuri ”pooli” kansalaisia kehittämään yhteiskuntaa.

    Pitkän tähtäimen aatteellisuus tulee esiin, esim. ilmastoneuvotteluissa. Eli siinä katsotaanko päätösten välitöntä vaikutusta pienissä syrjäisissä raskaan teolllisuuden (käytännössä yhden tehtaan) työllistämissä kunnnissa ja sitä kautta työllisyydessä vai katsotaanko esimerkiksi kymmenen kahdenkymmenen vuoden päähän, elämänlaatuun, työllisyyteen, yms. silloin.

    Eli jos kokeellisuutta ja ”pitkää tähtäintä” verrataan nykypolitiikkaan syntyy niin radikaaleja eroja, että olisin valmis kutsumaan niitä aatteiksi.

  3. asenne kestolinkki
    huhtikuu 5, 2007 11:32 am

    Meillä Suomessa vasemmiston ja oikeiston vastakkainasettelu on vahvan keskustan ansiosta olematonta eikä kerää suuria joukkoja taakseen. Vastakkainasettelun korostamisesta ei täällä oikein hyvää seuraa, sillä vain harva suomalainen uskoo siihen. Tilanne on harvinainen maailmanlaajuisesti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

%d bloggers like this: